Resilienssi – tehdään yhdessä kestävää tulevaisuuden työelämää

STEP-koulutus kutsui otsikon teeman ympärille Järvenpään kampuksen työelämäkumppaneita koolle pitkän live-tilaisuuksien tauon jälkeen huhtikuussa 2022. Aamupäivän ohjelma suunniteltiin yhdessä kampuksen työelämäfoorumin jäsenten kanssa. Työelämäfoorumiimme kuuluvat Eteva kuntayhtymä, Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymä eli Keusote, Järvenpään kaupunki, Keravan kaupunki ja Tuusulan seurakunta. Osallistujien toiveesta järjestimme tilaisuuden hybridinä. Koemme käytännölliseksi hyödyntää niitä oppeja ja tapoja, joihin opettelimme korona-pandemia-aikana.

Resilienssi – mitä se tarkoittaa?

Resilienssin muodostumisen mahdollistavat sekä ihmisen sisäiset että ulkoiset resurssit, eli voimavarat.

Lyhyesti sanottuna resilienssillä tarkoitetaan ihmisen henkistä kapasiteettia, jonka avulla hän kykenee, usein tiedostamattomasti, hyödyntämään niitä voimavaroja ja vahvuuksia, jotka ylläpitävät hänen hyvinvointiaan erilaisissa tilanteissa. Resilienssin merkitys nousee esille erityisesti yllättävissä ja vaikeissa tilanteissa, jotka haastavat ihmisen totutut toimintamallit ja ajatukset. Resilienssi mahdollistaa sen, että ihminen pystyy palautumaan kuormittavista tilanteista ja jatkamaan elämäänsä. Resilienssin muodostumisen mahdollistavat sekä ihmisen sisäiset että ulkoiset resurssit, eli voimavarat.

Resilienssi teemaa meille oli alustamassa erityisasiantuntija Miira Heiniö Työterveyslaitokselta. Seuraavassa muutamia nostoja kuullusta.

Työelämään vaikuttavia muutosvoimia

Mitä tehdään niissä työyhteisöissä, jotka selviytyvät?

  • Henkilöstössä kaikille on selvää oma ja organisaation perustehtävä.
  • Henkilöstöllä on lupa ja taito tehdä päätöksiä.
  • Organisaatiossa on harjoiteltu moninaisia vaihtoehtoja päätöksenteon hetkellä – ja kyllä myös ns. ”tyhmät” tai ei olennaiset vaihtoehdot tuodaan keskusteluun mukaan. Mitä useammasta vaihtoehdosta voidaan yhdessä valita päätöksenteon hetkellä, sitä paremmaksi kriisin tullen taito etsiä useanlaisia ratkaisuja on kehittynyt.
  • Työ koetaan tärkeäksi ja halutaan yhteisesti varmistaa toiminnan jatkuvuus.

Milloin tarvitaan resilienssiä?

Sitä tarvitaan aina muutostilanteissa, ovat ne yksilön tai organisaation kannalta sitten positiivisia tai negatiivisia.

Resilientti organisaatio

  • säilyttää toimintakyvyn muutostilanteissa
  • toiminta myös palautuu/toipuu nopeimmin
  • sopeutuu muutokseen
  • toiminta on aktiivista ja perustuu jatkuvaan kehittymiseen.

Avoin virheiden esille tuominen ja niistä yhdessä oppiminen vahvistavat resilienssiä organisaatiossa.

Henkilöstön vaihtuvuuslukuja voi pitää korrelaationa organisaation resilienssistä. Kun halutaan kehittää organisaation resilienssiä, on tärkeä tunnistaa, että ennakointi ja tilannetietoisuus kuuluu kaikille. Mitä useammasta suunnasta ennakointitietoa organisaatiossa kerätään toimintaympäristöstä sekä alalta yleensä, sitä valmiimpi organisaatio on muutosten keskellä. Avoin virheiden esille tuominen ja niistä yhdessä oppiminen vahvistavat resilienssiä organisaatiossa.

Kaavio resilienssin indikaattorit

Miira Heiniön alustuksen jälkeen työstimme sisältöjä vielä yhteisesti pienryhmissä. Pienryhmissä nostimme esiin teemoja yhteistyön ja luottamuksen kulttuuriin liittyen.

  • Haluamme vahvistaa avoimuutta ja tuoda esille, että arvostamme jokaisen asiantuntijuutta.
  • Pidimme tärkeänä, että työntekijälle syntyy kokemus, että hän pystyy vaikuttamaan päätöksiin.
  • Itsereflektiota pidimme myös tärkeänä, mitä kukin tuo mukanaan työyhteisöön, itsensä johtamisen taidot koimme tärkeänä.
  • Perehdytyksen merkitys nousi esille niin työntekijän kuin opiskelijankin näkökulmasta. Perehdytykseen kannattaa ja pitää satsata; sillä varmistamme organisaation ja yksilön onnistumisen ja yksilön ja yhteisön resilienssin vahvistumisen.

Mitä ajatuksia teema herättää sinussa? Onko resilienssiä mahdollisuus vahvistaa? Haluatko kehittää omaa työyhteisöäsi? Kysy meiltä lisää!

Ajatukset aamupäivästä kokosi STEP-koulutuksen aluepäällikkö Mirkka Aivelo