Miten kohtaamme toisemme?

Tällä viikolla (21.-28.11.2021) vietetään Mielenterveysviikkoa. Mielenterveysviikon teemana on kohtaaminen. Viikon tavoitteena on viestiä siitä, että jokainen meistä, mielenterveystilanteesta, taustasta ja historiasta riippumatta, ansaitsee tulla kohdatuksi samalla tavalla tasavertaisesti ja aidosti.

”Hyvään kohtaamiseen riittää, että uskaltaa olla itselle ja toiselle ihminen. Ei yhtään sen enempää eikä sen vähempää” – Psykoterapeutti Maaret Kallio

Maaret Kallio tiivistää kohtaamisen lyhyesti, mutta ytimekkäästi. Kohtaaminen ei vaadi muuta, kuin kohdata ihminen ihmisenä. Kohdata ihminen yksilönä, sellaisena kuin toinen on. Kohtaaminen vaatii aina toisen, yksin emme voi kohdata ketään. Vuorovaikutustilanteen ollessa yksipuolinen, emme voi sanoa kohdanneemme toista aidosti.

Jokainen kaipaa tulla kohdatuksi

Kohtaaminen on toisen ihmisen näkemistä ja kuulemista. Jokainen meistä kaipaa tulla kohdatuksi. Kohdatuksi inhimillisenä elävänä yksilönä. Nykyaikana tapaamme paljon ihmisiä joka puolella; töissä, koulussa, virastoissa, palveluissa ja sosiaalisessa mediassa. Mutta kohtaammeko toisiamme? Kohtaaminen vaatii aikaa, sopivaa tilannetta ja tarpeeksi resursseja. Kun olemme kiireisiä, kuormittuneita, stressin uuvuttamia tai supertehokkaita, emme pysty kohtaamaan itseämme tai toisiamme aidosti.

Maaret Kallio kirjoittaa kohtaamisesta kirjassaan Inhimillisiä kohtaamisia seuraavasti: kohtaaminen on kolmio, jonka kolmessa kulmassa tiivistyvät kohtaamisen perusta. Ensimmäinen kulma on olosuhteet ja mielentila, joka tarkoittaa sitä, että onko aikaa, resursseja ja jaksamista aidolle kohtaamiselle. Toinen kulma on suhde itseen, joka tarkoittaa sitä, että meidän pitää tuntea ensin itsemme. Kolmas kulma on suhde toiseen. Toisen ihmisen aito kohtaaminen perustuu siis sopivaan olosuhteeseen ja hyväksyvään minäsuhteeseen. Inhimillinen kohtaaminen vaatii siis sopivan olosuhteen ja mielentilan, itsensä tuntemisen ja sen jälkeen voimme aidosti kohdata toisen.

Kohtaaminen on ennen kaikkea kuuntelemista

Miten sitten konkreettisesti kohtaamme toisen? Riittää, että kuuntelemme toista aidosti. Se tarkoittaa, että kuuntelemme, mitä toinen sanoo. Olemme kiinnostuneita, mitä toinen kertoo. Emme vain odota, että saamme jatkaa omaa tarinaamme perään. Voimme osoittaa kuuntelevamme toista kysymällä esimerkiksi kysymyksen toiselta. Koska kohtaaminen on kahden ihmisen vuorovaikutusta, tarvitsee sinunkin siis puhua. Keskustele niin, että toinen voi jatkaa keskustelua. Älä siis esitä absoluuttisia totuuksia kaikesta. Kohtaamiselle on tärkeää, että olemme tässä hetkessä. Emme mieti tulevaa kauppareissua tai katsele jatkuvasti muualle. Pysähdymme toisen kerronnan äärelle. Älä myöskään oleta tai tulkitse asioista, vaan anna toisen kertoa itse mitä hän haluaa ja mitä hänellä on sanottavana.

Miten sinä kohtaat muita?

Annan sinulle vielä tehtävän: Tarkkaile tulevia kohtaamisiasi, pieniä tai isoja. Oletko läsnä? Vaikuttaako työpäivän aiheuttama stressi kohtaamiseesi? Onko seuraavana päivänä helpompi kohdata toinen aidosti, kun on levännyt hyvin? Harhaileeko ajatuksesi vuorovaikutustilanteessa aivan toisaalle? Kuunteletko toista kiinnostuksesta vai siitä, että olet kohtelias? Voimme kehittyä kohtaamisissamme, kunhan vain opimme tuntemaan itsemme ja mitkä asiat auttaa ja mitkä vaikeuttaa läsnäolevaa kohtaamista.

Pilvi Peltola
Työelämäasiantuntija
STEP-koulutus