Hyviä tuloksia ja selkeitä onnistumisia – Näin Sokka-hanke täytti tavoitteensa
Enemmän yhteisöllisyyttä ja osallisuutta. Toimivia työkaluja oppilaitosten arkeen. Onnistunut yhteistyö 15 kansanopiston kesken. Tehty!
Sokka-hankkeen loppusuoralla kelpaa hymyillä, koska tavoitteet ovat täyttyneet. STEP-koulutuksessa iloitaan käytännöllisistä tuloksista.
Kansanopistojen sosiaalisesti kestävä ammatillinen koulutus eli Sokka-hanke on edistänyt opiskelijoiden osallisuuden ja vaikuttamisen mahdollisuuksia, yhdenvertaisuutta ja hyvinvointijohtamista kansanopistoissa.
Todella hienosti onnistuttiin esimerkiksi hyvinvoinnin edistämisen tavoitteessa.
– Erityisen hyvää oli opiskelijoiden omat kokemukset siitä, että he ovat osallisia, heidän elämänsä on merkityksellistä ja heidät kohdataan kansanopistossa. Olemme todella ylpeitä siitä, että opiskelijoiden oma kokemus osallisuudesta vahvistui, Suomen Kansanopistoyhdistyksen ja Sokka-hankkeen koordinaattori Anni Henricson sanoo.
Tutkija Antti Maunu Turun yliopistosta analysoi Sokka-hankkeen tuloksia ja onnitteli aikaansaannoksista.
– Tuloksista ilmeni osallisuuden vahva kokemus. Se oli kasvanut kyselykertojen välillä. Erityisen hyvä tulos tuli väittämistä ”Pystyn vaikuttamaan joihinkin elinympäristöni asioihin”, ”Koen, että minuun luotetaan” ja ”Saan myönteistä palautetta tekemisistäni”.
Hänen mukaansa tulosten taustalla on työntekijöiden vahva kyky kohdata ja tukea opiskelijoita.
Arvokasta oli myös yhteistyö 15 kansanopiston ja Kansanopistoyhdistyksen kesken. Verkosto pystyi toteuttamaan tavoitteet ja huomasi samalla, miten tärkeää ja tuloksellista yhteiskehittäminen on.
– Se on fiksua resurssien käyttöä, kun teemme yhdessä. Samalla hyötykin on moninkertainen, kun kehityksen tulokset ovat monen oppilaitoksen käytössä, Anni Henricson korostaa.
STEP-koulutus saavutti hienoja tuloksia
STEP-koulutuksessa käytettiin Sokka-hankkeessa laadittuja toimintamalleja ja työkaluja niin, että yhteisöllisyys, osallisuus ja opiskelijoiden vaikuttaminen lisääntyivät selvästi.
– Uudet toimintatavat ovat solahtaneet luonnollisesti oppilaitoksemme arkeen. Tuntuu, että opiskelijat pääsevät nyt aidosti vaikuttamaan, ja se on luontevaa, eikä mikään haastava lisätyö, sanoo STEP-koulutuksen opiskelijatoiminnan koordinaattori Inka Finne.
Muutokset ovat keränneet kiitosta myös opiskelijoilta, jotka ovat antaneet aikaisempaa enemmän myönteistä palautetta. Hyvät arviot ovat hyödyllisiä esimerkiksi kansanopiston markkinoinnissa.
Nyt opiskelijoiden ääni tulee kuuluviin
STEP-koulutus uudisti opiskelijakuntatoimintansa Sokka-hankkeen toimintamallin ja oppaan avulla. Lisäksi otettiin käyttöön Sokan kehittämä osallisuuskartta.
– Nämä olivat todella toimivia työvälineitä! Nyt opiskelijoiden ääni tulee aidosti kuuluviin, Inka Finne sanoo.
Samaa mieltä on STEP-koulutuksen opiskelija Eemi Utriainen. Hän oli mukana uudistamassa opiskelijakuntatoimintaa.
Sokka-työkalujen ansiosta opiskelijatoimikunta on nyt järjestelmällistä ja organisoitua, ja sen viestintä on toimivampaa kuin ennen.
– Ehdottomasti parasta on se, miten uudistus selkeästi lisäsi yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia koko kampuksella ja eri alojen opiskelijoiden välillä. Myös matka koulun päättäjien ja opiskelijoiden välillä on lyhentynyt, Utriainen kertoo.
Ota toimivat työkalut käyttöön!
Yksi Sokka-hankkeen näkyvimmistä aikaansaannoksista on Sosiaalisesti kestävän ammatillisen koulutuksen toimintakäsikirja. Sen toimintamallit opastavat yhdenvertaisuuden ja osallisuuden edistämisessä, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelun edistämisessä ja hyvinvointijohtamisen kehittämisessä. Käsikirjan malleja ja materiaaleja voi hyödyntää vapaasti omassa oppilaitoksessa.
Toimintakäsikirjasta löytyy muun muassa yhteisöä etsimässä peli. Sitä voi pelata esimerkiksi älypuhelimella. Pelissä tutustutaan opiskeluun, oppilaitokseen, opiskeluhuoltoon ja oppilaskuntatoimintaan. Peli päättyy juhlasaliin ja valmistujaisiin.
– Yhteisöllisyyspelistä tuli tosi hyvä ja innostava! Joillekin pelillisyys on oikea keino motivoitua ja kiinnittyä oppilaitokseen, hankkeen koordinaattori Anni Henricson toteaa.
Oppilaitosyhteisöjen yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa edistetään toimintamallien kautta. Niistä on jo saatu positiivista palautetta kansanopistoilta.
– Mallit tukevat yhteisöllistä toimimista niin, että samalla edistetään yhdenvertaisuutta, Henricson sanoo.
Myös hyvinvointijohtaminen kohentuu toimintamallien avulla. Niitä testanneet kansanopistot olivat erittäin tyytyväisiä saamaansa apuun.
– Hyvinvointijohtamisen toimintamalleja kannattaa hyödyntää, koska ne luovat raamit ja systemaattisuutta hyvinvoinnin edistämiseen. Silloin kaikki tietävät, miten toimitaan ja mikä on keskinäinen työnjako.
Tutustu sosiaalisesti kestävän ammatillisen koulutuksen toimintakäsikirjaan
Kansanopistojen sosiaalisesti kestävä ammatillinen koulutus on kansanopistojen ammatillisen koulutuksen yhteishanke. Hankkeen tavoitteena on edistää monipuolisesti opiskelijoiden ja opistoyhteisöjen hyvinvointia ammatillisessa koulutuksessa. Hanke on käynnissä 19.12.2022–30.4.2025 ja sitä rahoittaa Opetushallitus.
