Voisiko kansainvälinen opiskelijarekrytointi olla ratkaisu hoitotyön osaajapulaan?
Suomen sosiaali- ja terveysala kamppailee kasvavan hoitajapulan kanssa. Väestön ikääntyminen ja kasvavat hoitotarpeet vaativat uusia ratkaisuja, joista kansainvälinen opiskelijarekrytointi voi olla yksi.
Kansainvälinen oppisopimuskoulutus Keusoten alueen kotihoidossa
Marraskuussa 2023 Keusoten alueella aloitti 13 myanmarilaisen opiskelijan ryhmä, joista Järvenpään kotihoidossa aloitti viisi opiskelijaa. Opiskelijoista yhdellä on lääkärin ja kahdellatoista sairaanhoitajan koulutus. He opiskelevat lähihoitajaksi oppisopimuksella, mikä mahdollistaa heidän aiemman osaamisensa hyödyntämisen ja uusien taitojen kartuttamisen käytännön työssä.
Oppisopimuskoulutus on toimiva kouluttautumisvaihtoehto, jossa työ ja opiskelu yhdistyvät saumattomasti. Järvenpään kotihoidon esihenkilö Irina Lepistön mukaan opiskelijat ovat sopeutuneet yllättävän hyvin kotihoidon vaativaan työhön. Aluksi he työskentelivät työpaikkaohjaajien kanssa, mutta pian he alkoivat tehdä asiakaskäyntejä itsenäisesti. Opiskelijoilla on kyky omaksua nopeasti tarvittavat taidot ja sopeutua suomalaisen hoitojärjestelmän vaatimuksiin.
Monikulttuurinen työympäristö voi tuoda uusia näkökulmia ja tapoja kohdata asiakkaita
Haasteet kielitaidossa ja rikkaus kulttuurien kohtaamisessa
Vaikka opiskelijat ovat pääosin menestyneet hyvin työssään, kielitaito on ollut keskeinen haaste. Suomen kielen oppiminen on erityisen tärkeää hoitotyössä, jossa vuorovaikutus asiakkaiden kanssa on keskeinen osa työtä. Myös hoitotyön erityinen sanasto vaatii aikaa omaksua. Myanmarilaiset piskelijat ovat osoittaneet vahvaa motivaatiota oppia sekä kieltä että uusia työtehtäviä, Lepistö toteaa.
Kulttuuriset erot ovat tuoneet myös omia haasteitaan. Myanmarilaiset opiskelijat tulevat hyvin erilaisesta kulttuurista, ja monet suomalaisille arkipäiväiset asiat ovat heille uusia. Toisaalta heidän kiireetön ja huomaavainen asenteensa asiakkaiden kohtaamisessa on saanut kiitosta. Tämä osoittaa, että monikulttuurinen työympäristö voi tuoda uusia näkökulmia ja tapoja kohdata asiakkaita.
Oppisopimuskoulutuksen edut
Oppisopimuskoulutus voi osoittautua tehokkaaksi tavaksi tuoda kansainvälisiä osaajia hoitoalalle. Työpaikalla tapahtuva oppiminen tarjoaa mahdollisuuden siirtää teoria käytäntöön välittömästi ja saada arvokasta palautetta työpaikkaohjaajilta. Myanmarilaiset opiskelijat ovat jo suorittaneet lähihoitajakoulutuksen ensimmäisen tutkinnon osan ja näyttönsä, mikä osoittaa, että heillä on kyky kehittyä nopeasti työssään.
Ryhmän vastuuopettaja Aija Seppäsen mukaan työpaikkaohjaajien rooli on ollut merkittävä opiskelijoiden oppimisen tukemisessa. He ovat ohjanneet opiskelijoita rauhallisesti ja kannustavasti, mikä on auttanut opiskelijoita sopeutumaan työtehtäviin ja kehittymään ammatillisesti. On myös tärkeää huomata, että kotihoito, jossa työskennellään itsenäisesti asiakkaiden luona, on vaativa työympäristö. Irina Lepistön mielestä opiskelijat ovat tästä huolimatta onnistuneet tehtävissään hyvin, vaikka toisinaan he joutuvat turvautumaan ohjaajiensa apuun puhelimitse.
Onko kansainvälinen rekrytointi ratkaisu hoitajapulaan?
Kansainvälisen opiskelijarekrytoinnin potentiaali on yksi hoitajapulan ratkaisu. Suomeen saapuvat opiskelijat tuovat mukanaan osaamista ja motivaatiota oppia uusia taitoja. Heidän integroimisensa suomalaiseen työelämään vaatii kuitenkin huolellista suunnittelua sekä kielitaidon ja kulttuuristen erojen huomioon ottamista.
Keusoten ja STEP-koulutuksen hanke on rohkaiseva esimerkki siitä, miten kansainväliset opiskelijat voidaan integroida suomalaiseen hoitotyöhön. Myanmarilaisten opiskelijoiden esimerkki osoittaa, että kansainvälisillä hoitoalan osaajilla on potentiaalia kehittyä arvokkaiksi työntekijöiksi Suomessa. On kuitenkin tärkeää varmistaa, että he saavat riittävästi tukea kielen oppimiseen ja kulttuuriin sopeutumiseen, jotta heidän osaamisensa pääsee täysimääräisesti käyttöön.
Kansainvälinen rekrytointi on osa laajempaa ratkaisua, mutta tarvitaan myös muita toimenpiteitä, kuten alan vetovoiman lisäämistä ja kotimaisen työvoiman koulutusta.
Kuvassa Aija Seppänen (vas.) ja Irina Lepistö.
Lue lisää
