Viisi tärppiä valmentavaan opettajuuteen
Kävimme pienellä valmentajaporukalla vierailulla iloisessa Etelä-Karjalassa tutustumassa perusopetuksen sekä toisen asteen koulutuksen oppimisympäristöihin ja opetuksen ratkaisuihin. Huikeaa. Opetusalan henkilöstön kanssa vietetyt dialogisessiot avasivat upeita näköaloja opettajien sitoutumiseen ja intohimoon työtään kohtaan, haluun kehittää omaa toimintaa entistä enemmän opiskelijalähtöiseksi, mutta myös rakenteellisia haasteita, jotka sitovat ja kahlitsevat mielekästä toimintaa.
Opiskelija oppimisprosessinsa omistajaksi
Havaintoni on, kun oppijat tietävät miksi ja mitä varten he ovat työskentelemässä, voidaan puhua opiskelusta. Siis opiskelu on toimintaa, jota opiskelija tekee tavoitteena oppia jokin asia tai taito. Itä-Suomen yliopiston aikuiskasvatustieteen professori Jyri Manninen kuvaa ”kasvatusalan uutta hömppäkieltä, jossa kognitiivista aivoissa tapahtuvaa ilmiötä tarkoittava sana ’oppiminen’ on otettu yleiskäyttöön kuvaaman asioita, joissa ei ole kyse oppimisesta”.
Vierailumme tuottamien havaintojen mukaan uudenlaiset pedagogiset ympäristöt, opettajien toimintatavat, opettaja- ja järjestelmäkeskeisyyttä rikkovat rakenteet mahdollistavat siirtymän oppijasta opiskelijaksi. Siis oppija on aktiivinen toimija, joka harjoittelee, selvittää, osallistuu, toistaa, matkii, opiskelee tietoisesti omien tavoitteidensa mukaisesti.
Kun alakoululaiset rakentavat yhdessä opettajansa kanssa viikko-ohjelmaa, jossa määritellään viikon työskentelyn tavoitteet ja oppilas saa kokea työskentelyjärjestyksessä sopivassa määrin vaikuttamismahdollisuutta, lisää se motivaatiota pyrkiä kohti omia tavoitteita. Mielekkyys opiskeluun pysyy korkeammalla tasolla. Opettajan määrittelemä agenda ei enää olekaan ainut määräävä tekijä. Tästä lisää lähitulevaisuudessa Tammiston Marjon blogikirjoituksessa.
Älä anna oletettujen rakenteiden järjestelmässä kahlita – oppimisen prosessi ytimeen
Keskusteluissa opettajien kanssa nousee usein esille se, kuinka erilaisten järjestelmien ja rakenteiden, joiden alkuperäinen hyväntahtoinen tarkoitus on ollut palvella erilaisia prosesseja, on annettu ottaa valtaa ja prosessit ovat joutuneet kehällisiksi asioiksi rakenteiden työntyessä ytimeen. Meillä on puheissa valtavasti asioita, jotka estävät opiskelun, oppimisen ja opettamisen ajattelun uudella tavalla. Nämä olettamukset sitovat mieliämme, jotta aidot innovatiiviset kokeilut jäävät toteuttamatta.
Asetan ainakin itselleni haasteen, että jatkan säännöllisesti rohkeita kokeiluja opetuksen arjessani yhdessä kollegoiden ja ennen kaikkea opiskelijoiden kanssa.
Kuitenkin STEP-koulutuksen pedagogiset askelmerkit PedaInno – asiakirjaan kirjattuna ohjaavat meitä rohkeisiin kokeiluihin ja kokeilukulttuuriin opetuksen saralla. Asetan ainakin itselleni haasteen, että jatkan säännöllisesti rohkeita kokeiluja opetuksen arjessani yhdessä kollegoiden ja ennen kaikkea opiskelijoiden kanssa. Heitä ja heidän oppimisprosessiansa varten olen töissä, en oppilaitoksen rakenteita.
Viisi tärppiä
Mitä sinä, minä, me voimme tehdä, että rakenteet tulevat aidosti palvelemaan prosesseja? Huomioi ainakin nämä viisi asiaa:
- Ota opiskelija aidosti suunnittelemaan opintojaan ja asettamaan tavoitteita omalle opiskelulleen
- Vahvista sellaisia rakenteita, jotka tukevat opiskelijan omistajuutta omasta opiskelusta.
- Toimi opettajana valmentavalla mielellä ja palveluasenteella ja harkiten asiantuntijana.
- Kannusta opiskelijoita ajatteluun ja anna tilaa dialogille ja opiskelijalähtöiselle oivaltamiselle.
- Älä pelkää sitä, että välillä mennään metsään, niin opiskelijoiden kuin sinun toiminnassasi. Käsitelkää rohkeasti tällaiset tilanteet ja ottakaa niistä kaikki oppi irti.
Pekka Kosonen, tiimivalmentaja
Jyri Manninen: Oppija oppii oppimalla – Sivistystyön Vapaus ja Vastuu
