Nyt on 4:19 – ajatuksia ehkäisevän päihdetyön viikolle
Viime keväänä havahduin eräänä arki-iltana siihen, että tokaluokkalaiseni puhelin kilkahteli jatkuvasti viestejä. Kello oli jo liki iltakymmenen. Menin lapseni huoneeseen valmiina ärähtämään nukkumaanmenoajoista. Huoneesta kuului kuitenkin nukkuvan lapsen rauhoittava tuhina.
Olemme sopineet poikani kanssa, että saan halutessani katsoa hänen viestejään, joten otin puhelimen ja avasin whatsappin. Luokkakaverien ketjussa pari lasta viestitteli. Toinen peleistä ja toinen oli lähettänyt lukuisia kuvia. Kuvat saivat minut ensin hymyilemään. Yhdessä niistä oli Lumikki kääpiöineen omastakin lapsuudestani tutunoloisessa piirroksessa. Useimmissa kuvissa näkyi pieni lapsi ja kuvia oli kömpelösti muokattu. Kuvat oli otsikoitu ”Menninkäisen päivä pilvi”.
Katsoessani kuvia tarkemmin, huomasin että niihin oli lapsen kasvojen lähelle laitettu pulloja tai piippuja.
Päihdetyö ja sosiaalinen media
Vaikka olen työskennellyt päihde- ja mielenterveysasioiden parissa jo parikymmentä vuotta, minulla kesti tovi yhdistää näiden tokaluokkalaisten lähettämien kuvien konteksti työhöni. Päiväkänni on tuttu termi, päiväpilvi sen sijaan ei. Piirrosta sadun Lumikista jouduin katsomaan pitkään ennen kuin hoksasin, että kuvassa Lumikki kääpiöineen käytti kannabista kaikilla sen eri käyttötavoilla. Kuvan tekstin ”It’s 4:20” ymmärtääkseni jouduin turvautumaan googlen apuun. 4:20 (tai 420 tai 16:20) on kannabiksen käyttäjien keksimä ilmaisu kannabiksen käytölle. Sillä viitataan joko huhtikuun 20. päivään tai kellonaikaan.
Aamulla kerroin pojalleni katsoneeni viestiketjun ja juttelimme kuvista. Poikani olisi halunnut jo aiemmin poistua kyseisestä viestiketjusta, mutta olin kannustanut häntä pysymään siinä – yhteisöllisyyden vuoksi.
Olin yhteydessä kyläkouluun, jota lapseni käy. Kävimme hyvän keskustelun opettajien kanssa. Ammattini tietäen opettajat kysyivät, olisiko minulla vinkata jotain hyvää materiaalia päihdeasioiden käsittelyyn. Pyyntöön ei ollutkaan helppo vastata: kouluihin tehdyt aineistot on yleensä suunnattu 5-6 -luokkalaisille tai yläkoululaisille.
Ehkäisevän päihdetyön viikko pitäisi olla joka viikko
Suomessa vietetään ehkäisevän päihdetyön viikkoa aina näin syksyisin tällä Isäinpäivään päättyvällä viikolla numero 45. Tämän viikon aikana monet päihdetyön toimijat etenkin yhdistykset ja kokemusasiantuntijat käyvät eri oppilaitoksissa kertomassa päihteistä, niiden käytöstä ja riippuvuussairaudesta toipumisesta. Päihdeasioita tulee kuitenkin käsitellä vuoden muinakin viikkoina. Niistä täytyy olla myös valmius puhua jo pienemmille lapsille – lapsille, joiden elämään päihteet syystä tai toisesta jo kuuluvat.
Tärkeimpiä ehkäiseviä toimenpiteitä myös päihdetyön näkökulmasta on lapsen perusturvallisuuden turvaaminen, tunnetaitojen kehittyminen ja luottamuksellisen suhteen muodostuminen johonkin aikuiseen. Hanketyövuosieni aikana sain kuulla monia upeita, oivalluksia ja ajatuksia herättäviä ja koskettavia opioidikorvaushoidossa olevien aikuisten omakohtaisia tarinoita. Moni näistä kokemusasiantuntijoista kertoi kokeneensa lapsuudessaan vanhempien riitaisan eron tai toisen vanhemman kuoleman. Näissä tilanteissa lapsi oli jäänyt tunteidensa kanssa yksin, ilman aikuisen tukea ja turvaa.
Ehkäisevää huumetyötä tekevät yhdistykset, etenkin Youth Against Drugs, ovat ottaneet käyttöön ilmaisun 4:19. Se tarkoittaa, että nyt on viimeinen päivä tai minuutti toimia ennen kuin on 4:20.
Marianna Kultalahti
Koulutussuunnittelija, mielenterveys- ja päihdetyö
STEP-koulutus
