Laatu STEP-koulutuksessa

Laatutyön kulmakiviämme ovat hyvin suunnitellut toimintamallit ja niitä tukevat prosessit, oman toiminnan arviointi asiakkaiden palautteita hyödyntäen, itsearvioinnin ja vertaisoppimisen kautta sekä jatkuva parantaminen. Laatutyöllämme on selkeät tavoitteet -niiden tulee tukea, parantaa ja helpottaa arjentyötä, edistää asiakaslähtöisyyttä ja olla osa jokaisen työtä.

Keskeiset laadun elementit

Karvin (10/2023) laadunhallinnan keskeiset elementit ohjaavat STEP-koulutuksen työtä. Selkeät tavoitteet nousevat strategiastamme ja sen pohjalta laadituista eri oppilaitosmuotojen toimintasuunnitelmistamme. Johtamisjärjestelmää olemme uudistaneet säännöllisesti, jolloin vastuunjako ja tehtävänkuvat ovat selkiytyneet aiemmasta. Hyödynnämme säännöllisesti ja monella tasolla valtakunnallista palautetta, oppilaitoksen itse keräämää palautetta, yhteistyö- ja verkostotapaamisista saatua palautetietoa sekä prosessien itsearvioinneista saatua palautetta tukemaan toimintamme kehittämistä.

STEP-koulutuksessa jo arvojemme näkökulmasta, on erityisen tärkeää ylläpitää osallisuutta korostavaa toimintakulttuuria. Siinä koemme onnistuneemme erityisen hyvin mm. PedaInno -pedagogisen toiminnan suuntaviivat -asiakirjan sekä Toiminnallisen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman päivittämiseen on osallistunut laajasti sekä henkilökuntaa, opiskelijoita että työelämän edustajia. Toteutamme STEP-koulutuksessa laadunhallinnassa jatkuvan parantamisen toimintakulttuuria (jatkuva kehittäminen ja muutos). Prosessiemme laatuvastaavat ja henkilöstö seuraavat jatkuvasti kehittämistarpeita, joista monia toteutamme hanketyön avulla, mutta myös normaalina arkeen kuuluvana kehittämistyönä.

Laatutyö osana arkea

STEP-koulutuksessa opiskelija ja hänen hyvinvointinsa ovat keskiössä. Laatutyömme näkyy osana arkea, kun pyrimme huomioimaan jokaisen opiskelijan yksilönä ja ottamaan huomioon hänen tilanteensa opintoja yhdessä suunnitellessamme.

Ammatillisen koulutuksen opiskelijat voivat antaa valtakunnallista palautetta aloittaessaan opinnot sekä päättäessään ne. Lisäksi pyydämme noin opintojen puolivälissä välipalautteen, mutta välipalautteeseen voi vastata myös missä vaiheessa opintoja tahansa. Kansanopiston opiskelijoilta kerätään myös palaute sekä lyhyiltä kursseilta että pitkistä koulutuksista, esim. opistovuosi. Palautteet kerätään ja viedään PowerBI –pohjaan, josta henkilöstö voi katsoa tuloksia milloin vain yhdessä opiskelijoiden kanssa ja keskustella esille nousevista asioista. Myös johto seuraa palautteita PowerBI:stä ja saa lisäksi laatupäällikön raportin säännöllisesti niistä.

Kehitämme jatkuvasti toimintaamme saamamme palautteen pohjalta. Olemme mm. palautteen perusteella nimenneet joka kampukselle, toimipaikalle ja toimipisteelle häirintäyhdyshenkilön, jolle voi matalalla kynnyksellä mennä kertomaan, jos on havainnut tai kokenut minkäänlaista häirintää tai syrjimistä. Näin opiskelija tietää aina, kehen ottaa yhteyttä hankalassa tilanteessa.

Opiskelijana STEP-koulutuksessa prosessikuva, jossa näkyy opiskelijan polun eri vaiheissa kulkevat prosessit.

Työelämältä saatu palaute

Työelämällä on myös keskeinen rooli laatutyössämme. Sekä asiakkuuspäälliköt että opettajat kuuntelevat työelämän esille tuomia tarpeita ja yhdessä etsimme sopivia ratkaisuja niihin. Tärkeä väylä työelämän kuulemiseen on myös työelämäpalaute. Työpaikkaohjaajilla (ammatillinen koulutus) on mahdollisuus antaa valtakunnallisesti julkaistavaa palautetta, aina kun opiskelijan työpaikkajakso päättyy. Palautelinkki lähetetään valtakunnallisesti joko kuukauden 1. tai 16. päivänä työpaikkaohjaajalle sähköpostilla tai tekstiviestillä riippuen siitä, milloin työpaikkajakso on päättynyt. Esihenkilö, jolla on ollut opiskelijamme/ opiskelijoitamme koulutus- tai oppisopimuksella, voi antaa valtakunnallista työpaikkapalautetta kaksi kertaa vuodessa. Olemme mm. tehostaneet yhteydenpitoa työpaikoille saamamme palautteen perusteella.

Myös työelämäpalautteet viedään PowerBI –pohjaan, josta koko henkilöstön on niitä helppo seurata. Johto käsittelee palautteet säännöllisesti muutaman kertaa vuodessa ja tarvittaessa tiheämmin. Henkilöstö voi myös työpaikkakäynneillään kirjata asiakkuushallintajärjestelmään (CRM) suoraan työpaikkojen toiveita ja tarpeita sekä palautetta, jolloin kyseisen alueen asiakkuuspäällikkö ottaa järjestelmään tulleen tiedon jatkokäsittelyyn. Ympäri Suomea viidellä kampuspaikkakunnalla toimivat myös työelämäfoorumit, jotka ovat alueellisesti tärkeitä yhteistyön paikkoja ja tukevat työelämäyhteistyön laadun kehittämistä. Uudistamme kevään 2025 aikana työelämäyhteistyön muotoja, tutustu työelämäyhteistyön muotoihimme.

Tärkeä osa jatkuvaa kehittämistä on aktiivinen osallistuminen Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) arviointeihin sekä heidän arviointiensa tulosten seuranta ja oman toiminnan arviointi ja kehittäminen esille nousevien teemojen osalta. Kiitämme työelämää ja opiskelijoita, jotka osallistuvat kanssamme tähän itsearviointitoimintaan!

Laatutyön kokonaisvaltaisessa kehittämisessä keskeistä on seurata niin ammatilliseen koulutukseen kuin yhteiskuntaan vaikuttavia muutostekijöitä, mm. koulutuksen järjestämisen tapojen muuttumista ja työelämän osaamisvaatimusten muutoksia, ja pyrkiä reagoimaan niihin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tätä strategista työtä teemme säännöllisesti ja systemaattisesti. Tavoitteemme on toimia ennakoivasti ja joustavasti sekä reagoida mahdollisimman nopeasti mahdollisiin muutoksiin.

Kehittämishankkeet osana laatutyötä

Olemme vahvasti mukana valtakunnallisissa kehittämishankkeissa ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden kehittämisessä.

Ajantasaistettu henkilökohtaistamisen prosessimme (HOKS) ja Yhdessä parasta –hankkeen aikana rakentunut OpePinja –koulutus ja materiaalialusta opettajien avuksi HOKS-prosessissa ovat lisänneet laatua opiskelijoiden yksilöllisten polkujen ohjaamisessa ja auttavat opettajia kehittymään tässä työssä entisestään. HOKS-valmentajat tukevat lisäksi opettajien työtä. Strapetsi I -hankkeessa kehitimme Wilman HOKS-lomaketta mm. opiskelu- ja urasuunnittelu -osiota.

Tiedolla johtamisen prosessien ja rakenteiden kehittäminen ovat tällä hetkellä laatutyössämme tärkeä osa-alue yhteistyössä muiden oppilaitosten kanssa. Olemme ottaneet v. 2024 aikana käyttöön opettajan työpöydän, jonka avulla vastuuopettajien on nopeampaa ja helpompaa seurata omien opiskelijoidensa opintojen tilannetta. Olemme mukana Digikyvykkyys II sekä Strapetsi II -verkostohankkeessa, joissa kehitämme yhdessä muiden mukana olevien koulutuksenjärjestäjien kanssa niin tiedolla johtamista kuin ammatillisen koulutuksen laatua.

Arvioimme omia prosessejamme säännöllisesti yhdessä henkilöstön kanssa ja prosessien laatuvastaavat tekevät myös tarkempia itsearviointeja. Itsearvioinnit tehtiin viimeksi loppuvuodesta 2024 ja käsiteltiin yhdessä alkuvuodesta 2025. Opiskelijat osallistuvat pedagogiikan ja opiskelijan prosessin arviointiin. Työelämäfoorumit arvioivat syksyn 2023 aikana yhteistyömme kriittisiä pisteitä ja niiden pohjalta olemme tehneet kehittämistoimia. Lisäksi työelämäfoorumit ovat syksyn 2024 aikana työskennelleet tulevaisuustyöpajoissa Sitran mallin mukaisesti (ennakoinnin eläintarha). Olemme pohtineet työskentelyssä tulevaisuuden osaamistarpeita. Talven ja kevään 2025 aikana käymme HOKS-prosessia yhdessä Careerian kanssa läpi yhteisissä vertaisoppimisentyöskentelyissä.

Tavoitteemme on, että opiskelijamme kasvavat ja kehittyvät alansa ammattilaisiksi opiskellessaan meillä ammatin tai syventäessään osaamistaan. Panostamme yhteisöllisyyteen ja mm. tiimioppimisen keinoin vahvistamme opiskelijoiden aktiivista osallistumista oppilaitostoimintaan. Kannustamme aktiivisesti opiskelijoitamme myös jatko-opintoihin.

Kuva Step-koulutuksen prosesseista ja niiden yhteyksistä.

Lisätietoja

Katja Virta
Laatupäällikkö Järvenpää Katja.Virta@step.fi +358 443590012