Oppimista ilman odottamista!
Sain käydä huhtikuisena päivänä vierailulla Pontuksen alakoulussa Lappeenrannassa tiimivalmentaja kollegoiden Ritva Marjasen ja Pekka Kososen kanssa. Siellä vastassa oli iloinen oppijoiden joukko, joka lapsenomaisesti toimien teki töitä saavuttaakseen omia oppimistavoitettaan rauhallisesti, toinen toistaan auttaen, välillä leikkien sekä yhteisöllisesti toimintaan osallistuen. Tunnelmasta puuttui levottomuus, ”älämölö” sekä peruskoululle varsin tyypillinen niin sanottu häiriökäyttäytyminen. En nähnyt opettajia selvittelemässä riitoja ja kahnauksia tai puuttumassa eripuraan. Sen sijaan näin oppilaita, jotka laskivat laskuja, suunnittelivat yrityksensä myyntitapahtumaa ja näin myös eri-ikäisiä lapsia toimimassa toistensa kanssa.
Oppimisympäristön työrauha
Usein vastassa on levottomuutta huokuva ilmapiiri, missä nujakoidaan, huudellaan, raaputetaan seinään koloja tai eristäydytään omaan maailmaan. Olen pohtinut mistä tämä levottomuuden ilmapiiri, missä näen paljon turvattomuutta, johtuu.
Työrauhaan, viihtyvyyteen ja turvallisuuteen vaikuttaa suuresti se, onko sinulla oma paikka yhteisössä, tiedätkö mitä, milloinkin teet ja voitko tehdä asiat siinä järjestyksessä, kun ne ovat sinulle luontevia.
Olen saanut käydä useammassa peruskoulussa työelämäjaksolla olevia opiskelijoita tapaamassa. Usein vastassa on levottomuutta huokuva ilmapiiri, missä nujakoidaan, huudellaan, raaputetaan seinään koloja tai eristäydytään omaan maailmaan. Olen pohtinut mistä tämä levottomuuden ilmapiiri, missä näen paljon turvattomuutta, johtuu.
Levottomuuden syy odottaminen
Mitä sinä teet, kun joudut odottamaan jotakin? Maltatko istua paikallasi hiljaa? Pysyisitkö tekemään tätä useamman kerran päivässä minuutti tolkulla? Huomaan, että jos itse joudun odottamaan varsin kärsimättömästi keksin korvaavaa tekemistä varsin pian. Pienempänä se usein oli jotakin, mihin tarvittiin aikuista puuttumaan – mikä taas vei aikuisen aikaa – mikä taas pidensi odottamisen aikaa. Melkoinen noidankehä!
Onko meillä toisella asteella sama ilmiö opettajajohtoisissa toimissa? STEP-ammattiopiston PedaInno eli pedagoginen strategia tähtää opiskelijalähtöiseen oppimiseen, jossa opiskelija on kaiken toiminnan keskiössä. Opiskelijan ei tarvitse odottaa, vaan hän saa käyttää energiansa oppimiseen. Opettajien eli valmentajien työ on mahdollistaa tämä. Lue lisää PedaInnosta.
Koulun arki Pontuksessa alkaa syksyllä opettajien tekemällä tiimisopimuksella. He sopivat ketkä toimivat missäkin tiimeissä, mitkä ovat tiimin pelisäännöt, mitkä visiot ja tavoitteet sekä miten näihin tavoitteisiin päästään. Yhdessä tiimeittäin suunnitellaan koulun arkea. Oppilaiden työpäivä koostuu tekemisestä, pienistä opetustuokioista, välitunneista, ruokailusta sekä yhteisistä hetkistä muiden lasten kanssa. Oppilailla on käytössää iPadit, joissa on Qridi niminen ohjelma, johon opettaja laittaa viikoittaiset yksilölliset tehtävät ja tavoitteet.
Opettajat ovat tavoitettavissa luokkien toimintasolujen ”HelpDesk” – pöydän luona. Joka perjantai opettaja käy jokaisen oppilaan kanssa kehityskeskustelun missä tarkastellaan viikoittaisia tavoitteita. Tämä onnistuu, kun oppilaat tietävät mitä tehdä, joten odottamista ei silloinkaan ole. Koulua on kehitetty tiimioppivaksi organisaatioksi vuodesta 2015, koulun perustamisesta alkaen.
Yrittäjyys osa oppimista
Pääsimme näkemään Pontuksessa myös viidesluokkalaisten Pikku Yrittäjien toimintaa. He olivat open kanssa pohtimassa mitä tarvikkeita kaupasta tarvitsevat ja miten budjetti laaditaan. Tulossa oli pikku yrittäjien loppuhuipennus eli myyntitapahtuma, missä jokainen yritys pääsi kauppaamaan valmistamiaan tuotteita. Raaka-aineiden hankinta kaupasta oli seuraava vaihe. Yrittäjyys voisi olla arkea myös toisella astella. Lisää STEP-ammattiopiston yrittäjyys ajatuksia tulossa Ritva Marjasen blogissa lähiaikoina.
Pohdiskelevin terveisin
Marjo Tammisto, tiimivalmentaja
STEP-ammattiopisto
Lisätietoja Pontuksen koulusta
Lisätietoja Qridi ohjelmasta Qridi | Qridi Oy
Lähteitä, joita tutkailin blogia kirjoittaessani:
Elvén, B. H., 2016, Kenen ongelma? Haastavat tilanteet koulun arjessa
Keskilammi, H., 2019, Häiriökäyttäytymisen yhteys oppilaiden hyvinvointiin koulussa, Jyväskylän yliopisto, Kasvatustieteenlaitos
Talvinen T. ja Tiihonen H, 2019, Käytöshäiriöisen oppilaan koulunkäynnin tukeminen, Opettajan käyttämiä tukikeinoja, Turun yliopisto, Rauman opettajakoulutuslaitos